Teriyakinyhtökauradonburi

Huh, mikä sanahirviö, mutta onneksi maku on kaikkea muuta! A inspiroitui Kokit ja potit -blogin teriyakinyhtökaurasta, johon ohje oli lainattu Viimeistä murua myöten -blogista (josta löytyi monia muitakin mielenkiintoisia kasvisruokareseptejä!). Kokit ja potit käytti omansa salaattiin, joka tuntui meidän ruokahalulla turhan kevyeltä. Viimeistä murua laittoi omansa vietnamilaishenkisiin tortilloihin (melkoista fuusiokeittiötä), mutta oltiin syöty koko viime … Jatka lukemista Teriyakinyhtökauradonburi

Suppilovahvero-lehtikaalipasta

A yllätti H:n sanomalla: ”mä voin tehdä ruokaa, istu sä vaan sohvalla ja lue kirjaa”. A:n kokkauskerrat ovat taineet viime kuukausina jäädä aika vähiin, sen verran yllättynyt oli tuon lauseen vastaanotto. Suppiksia saatiin A:n kummeilta ja H oli heräteshoppaillut lehtikaalta, kun se kuulemma oli näyttänyt niin houkuttelevalta. Näistä piti keksiä jotain, etteivät ne ihan pilalle … Jatka lukemista Suppilovahvero-lehtikaalipasta

Tyrnipannacotta

H:n vanhempien luona jouluaattopäivällisen jälkiruoka on se osuus ateriaa, jossa voidaan kokeilla uusia juttuja. Tänä vuonna A:n työkaveriltaan joululahjaksi saamien tyrnien innoittamana jälkkäriksi valikoitui tyrnipannacotta. Koska paikalla oli sekä kasvissyöjiä että ulkomaalaisia, teimme pannacotasta kaksi versiota. Toisen, joka on hyydytetty liivatteella ja toisen, joka hyydytettiin valkosuklaalla. Tässä liivateversiossa on tyrniä myös itse pannacotassa, valkosuklaaversiossa pannacotta … Jatka lukemista Tyrnipannacotta

Koukuttava pari: ruisnachot ja valkosipulijogurtti

Niin kuin edellisestä postauksesta voi päätellä, menimme syksyllä naimisiin. Iltapalalla oli tarjolla muiden herkkujen lisäksi ruisnachoja, joita koko päivän kestäneen syömisen jälkeen palasi vielä meille kotiinkin. En muista enää, mistä tämä yhdistelmä sai alkunsa, mutta ainakin se on osoittautunut hyvin koukuttavaksi… Sopisi varmasti vaikka illanistujaisiin naposteltavaksi tai uudenvuoden juhliin ennen nakkeja syötäväksi. ruisnachoja (varmaan ruissipsitkin … Jatka lukemista Koukuttava pari: ruisnachot ja valkosipulijogurtti

Sitä oikeaa okonomiyaki-reseptiä etsimässä

Oltiin syys-lokakuun vaihteessa Japanissa häämatkalla ja siellä viimein alkoi A:kin innostua japanilaisesta ruoasta (ja ehkä vähän Japanistakin). Sushi on toki ollut molempien suosikki jo pidempään, mutta pari vuotta sitten H:n lahjaksi saama japanilainen keittokirja on jäänyt aika vähälle testaukselle. Kaikkien pikkelöityjen vihannesten, riisin ja misokeiton jälkeen okonomiyaki eli japanilainen kaalimunakas oli oikein hyvää vaihtelua. Onneksi … Jatka lukemista Sitä oikeaa okonomiyaki-reseptiä etsimässä

Lehtikaali-carbonara

A pakeni yksinäistä marraskuista sunnuntaipäivää kummiensa hoiviin ja hyvän seuran, kivan joulumyyjäisvierailun ja pyöränhuollon lisäksi sai vielä tuliaisiksi siirtolapuutarhassa edelleen täysillä voimilla kasvavaa lehtikaalta. Siitä tuli tällä kertaa carbonara – sopivaa lohturuokaa marraskuun harmauteen. Inspiraationa tälle reseptille toimi Iltasanomien ohje, joka vastasi A:n ennakkovisioita. Alkuperäisen ohjeen valkoviini korvattiin pastan keitinvedellä ja sitruunamehulla. Sitruuna tosin löysi … Jatka lukemista Lehtikaali-carbonara

Italia-ilta: Semifreddo ai frutti di bosco eli metsämarjainen puolikylmäke

Hyvää kannattaa odottaa ja parempi myöhään kuin ei milloinkaan ja muita hyviä kliseitä. Tässä viimein meidän Italia-illan loppuhuipentuma marjoista tehty semifreddo, jonka A:n kummisetä suomensi luovasti puolikylmäkkeeksi. Ohje on alun perin Youtube-videolta, josta A:n kummit sen ansiokkaasti tännekin suomensivat. Hyvää oli ja oikein sopiva päätös tälle aterialle! Siinä mielessä myös näppärä jälkiruoka, että sen voi … Jatka lukemista Italia-ilta: Semifreddo ai frutti di bosco eli metsämarjainen puolikylmäke